Eliminaatiodieetti tarkoittaa sitä, että karsitaan tietyt raaka-aineet ruokavaliosta pois tietyksi ajaksi - yleensä kuitenkin useimmiksi viikoiksi, jotta tulokset ovat nähtävissä. Tämän dieetin aikana näiden raaka-aineiden kanssa on tarkoitus noudattaa 0-toleranssia eli ei syödä hitustakaan niitä. Syitä dieettiin voi olla monia, toisilla se voi olla halu haastaa itsensä, joku haluaa löytää allergisoivan ruoka-aineen, toinen rauhoittaa vatsansa toimintaa jne. Tätä listaa voisi varmaan jatkaa ties kuinka. Moniin sairauksiin on myös usein saatu eliminaatiodieetistä apua, mm. reumaoireisiin, ibd-sairuksiin sekä hiivasyndroomaan. Dieetti suunnitellaan aina kunkin henkilökohtaisten tarpeiden mukaan eli ts. eliminoitavien raaka-aineiden lista on aina henkilöstä riippuva. Dieetin voi aloittaa itsenäisesti tai hakemalla apua esim. ravitsemusterapeutilta tai asiaan perehtyneeltä lääkäriltä. Monet lääkärit saattavat pitää eliminaatiodieettiä hölynpölynä, joten kannattaa suunnata sellaiseen paikkaan missä asiaan on perehdytty ja siihen uskotaan (esim. Antioksidanttiklinikka).
Dieetin lopulla raaka-aineita lisätään yksi kerrallaan pienissä erissä ruokavalioon ja katsotaan, tuottavatko ne ongelmia. Pääasiassa epäsopivat raaka-aineet poistetaan ruokavaliosta kokonaan. Ehkä yleisimpiä pois jätettäviä ruoka-aineita ovat kotimaiset viljat, maitotaloustuotteet sekä sokerit.
Itse aloitin eliminaatiodieetin kesäkuun alussa ja jatkoin sitä useamman viikon. Nyt olen hiljalleen ottanut takaisin ruokia, joita en dieetin aikana syönyt. Omalla kiellettyjen listalla olivat viljat, kuten vehnä, ruis, ohra ja kaura, joista kolmea ensimmäiseksi mainittua en tule ottamaan takaisin ruokavaliooni dieetin jälkeenkään, niistä kun on itselleni enemmän haittaa kuin hyötyä. Maito, hiiva sekä sokeri eivät myöskään kuuuluneet dieetin ruokavaliooni. Myös punainen liha ja pähkinät saivat jäädä dieetin ajaksi ja lisäksi muutama muu raaka-aine. Kovin hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten pasta- ja riisiruokia pyrin myös karttamaan, mutta ne eivät olleet kiellettyjen listalla, kunhan ruoka-annokset eivät sisältäneet kiellettyjä raaka-aineita. Kasviksista aika monet olivat myös mustalla listalla, mikä teki dieetistä vielä haasteellisempaa. Ajatuksena oli pyrkiä myös tekemään enemmän keitettyä, haudutettua sekä uunissa kypsennettyä ruokaa paistamisen sijaan.
Aluksi olin oikeastaan aika innoissani tästä! Ajattelin, että tuleepahan kokeiltua kaikkea uutta, mitä ehkä normaalisti ei tulisi. Viikon jälkeen kuitenkin suhtautuminen dieettiin oli aivan toinen. Kanasta ja kalkkunasta kun en oikein välitä ja kalaa tuli ensimmäiset viikot syötyä miltei joka päivä, tuntui välillä ruoan tekeminen todelliselta pakkopullalta ja kala alkoi tulla jo ulos korvista ja pahasti. Gluteenia en kaipaa, enkä oikeastaan sokeriakaan, mutta maitotuotteita, kuten pieni pala juustoa tai vähän kermaista kastiketta, niitä kaipasin dieetin aikana todella paljon!
Yleensä pelkät sokerilakot ovat olleet helpompia lipsumisien kannalta, mutta vaikka tässä dieetissä oli sokerin lisäksi monta muutakin ruoka-ainetta mitä tuli karttaa ja vaikka kuinka tämä välillä tuntui pakkopullalta, on pakko myöntää että ei kyllä kertaakaan tullut edes mieleen lipsua.
Tavoitteet dieetin jälkeen ovat jättää kokonaan gluteeni pois ruokavaliosta, vähentää maitotuotteiden määrää ja kiinnittää vielä aiempaa enemmän huomiota laktoosittomuuteen, pästöroituihin tuotteisiin sekä luomuun, vähentää (punaisen) lihan käyttöä ja syödä enemmän kasvisruokaa. Tarkoitus on myös vähentää hiilihydraatteja ruokavaliosta, jonka olen jo aiemmin todennut paremmaksi itselleni kuin kovin hiilihydraattipitoisen. Nyt keväällä vain on tullut vähän lipsuttua ja syötyä kohtalaisen paljon hiilareita.
Tiedän, että tätä blogia lukee muutama muukin eliminaatioedieetillä oleva, joten tsemppiä dieetin kanssa!
12. heinäkuuta 2014
20. kesäkuuta 2014
7. kesäkuuta 2014
Täytyykö mökillä aina syödä kahden edestä?
Töiden jälkeen, helatorstain vastaisena keskiviikkona alkuillasta, pienessä tihkusateessa, lähdimme yhdessä parin ystäväni kanssa ajelemaan mökille kohti Porvoota. Brungergin tehtaalla ja myymälässä jäi tällä kertaa käymättä, mutta toisaalta ehkä parempi niin. Eipähän tullut epäterveellisiä herkkuja ostettua ja viimekertainen reissu ja asiakaspalautteeseen saatu vastaus eivät ainakaan tätä tyttöä miellyttäneet. Asiakaspalaute koski tuolloin heidän Internetsivuillaan virheellisesti ilmoitettuja aukioloaikoja, joiden vuoksi tuli turhaan ajettua Helsingistä Porvooseen. Tällä kertaa emme menneet Porvooseen herkkujenhakureissuun,
vaan mökkeilemään yhdeksi vuorokaudeksi. Pieni irtiotto arjesta teki
varmasti jokaiselle meistä hyvää ja ajatukset sai kivasti muualle arjen
kiireestä. Porvoon päässä kävimme kaupassa ja siitä sitten kohti mökkiä.
Keskiviikkona savustimme heti mökille päästyämme reippaan kilon verran lohta. Lohi oli kuljetettu Helsingistä asti kylmälaukussa, jotta se oli rauhassa saanut suolautua etukäteen. Lautaselle tiensä löysi myös muita herkkuja, joista mainittakoot Lotan sienisalaatti. Ruoan jälkeen alkoi ainainen kitinä siitä, että tuli syötyä liikaa (emme koskaan opi, että ei mökilläkään tarvitse ahtaa mahaa aivan täyteen, vaikka se itse savustettu lohi onkin aivan kertakaikkisen ihanaa!) ja väsymys alkoi painaa. Jälkiruoaksi oli muille tytöille Lotan leipomaa vehnäjauhoihin tehtyä maidotonta raparperipiirasta ja itse sorruin ostamaan porvoolaisesta kaupasta omaan ruokavaliooni sopivampaa Pirjon paakarin (maailman kuivinta) gluteenitonta ja laktoositonta mustikka-rahkapiirakkaa, joka kulki nimellä rahkatorttu. Rahkatorttu näytti oikein hyvälle, mutta siitä jäi todella kuiva suutuntuma ja se rapisi kovasti. Alkujaan olin ajatellut, että pärjään kyllä ilman herkkuja, mutta kun rahkatorttu sattui silmään, niin siinähän kävi sitten niin, että ostoskärryihinhän se päätyi, kun kerran muillakin tytöillä oli mökkipiirakkaa.
Lämmitimme vielä puusaunan, vaikka saunominen menikin kovin myöhäiseksi. Mökissä oli hieman koleaa ja ulkona satoi kunnolla vettä, joten saunaan oli aivan ihana mennä. En muista, koska viimeksi olisi ollut niin ihana käydä lämpimässä saunassa ja ulkona oli ihana vilvoitella pimeässä hiljaisuudessa ja kuunnella sateenropinaa. Kun vihdoin yöllä saunan jälkeen oli aika mennä nukkumaan, uni tuli saman tien ainakin itselläni.
Aamulla oli ihana herätä viileään aamuun. Ulkona tuuli, hieman satoikin ja nurmikko oli märkä sateen jäljiltä. Sää oli hieman syksyisen oloinen. Aamupala nautittiin sen verran myöhään, että sitä ei ehkä brunssiksikaan kutsuisi vaan pikemminkin lounaaksi. Eniten kaikki taisivat himoita edellisiltana savustettua lohta, joka on aina parhaimmillaan seuraavana päivänä leivän päällä nautittuna. Itse olin varautunut tätä varten, tuomalla kotoa leipää siltä varalta, että Porvoon kaupassa ei olisi mitään hyvää gluteenitonta leipää (kuten ei ollutkaan). Lautaselle tiensä löysivät myös edellisillasta jääneet salaatit ja takkaan teimme tulen, jossa teimme vielä takkamakkaroita Katan kanssa, samalla kun Lotta paistoi meille munia ja pekonia. Voi että, miten mökillä ruoka voikaan maistua hyvälle!!
Torstaina savustimme heti herättyämme lisää lohta, kotiinviemisiksi. Kotiin vietävät lohet olimme laittaneet suolautumaan keskiviikkoiltana mökille päästyämme ja ne kuljetettiin kotiin hyvin kylmlaukkuihin pakattuina. Kala on hyvin herkästi pilaantuva raaka-aine, joten se kannattaa aina säilyttää hyvin kylmässä. Itselläni kotiinviemisinä oli yhteensä reilu kilo lohta, joista osan nautin sellaisenaan, osan leivän päällä ja osan käytin suolaisten palojen täytteisiin, joita oli tarjolla lauantaina valmistujaisissani.
Keskiviikkona savustimme heti mökille päästyämme reippaan kilon verran lohta. Lohi oli kuljetettu Helsingistä asti kylmälaukussa, jotta se oli rauhassa saanut suolautua etukäteen. Lautaselle tiensä löysi myös muita herkkuja, joista mainittakoot Lotan sienisalaatti. Ruoan jälkeen alkoi ainainen kitinä siitä, että tuli syötyä liikaa (emme koskaan opi, että ei mökilläkään tarvitse ahtaa mahaa aivan täyteen, vaikka se itse savustettu lohi onkin aivan kertakaikkisen ihanaa!) ja väsymys alkoi painaa. Jälkiruoaksi oli muille tytöille Lotan leipomaa vehnäjauhoihin tehtyä maidotonta raparperipiirasta ja itse sorruin ostamaan porvoolaisesta kaupasta omaan ruokavaliooni sopivampaa Pirjon paakarin (maailman kuivinta) gluteenitonta ja laktoositonta mustikka-rahkapiirakkaa, joka kulki nimellä rahkatorttu. Rahkatorttu näytti oikein hyvälle, mutta siitä jäi todella kuiva suutuntuma ja se rapisi kovasti. Alkujaan olin ajatellut, että pärjään kyllä ilman herkkuja, mutta kun rahkatorttu sattui silmään, niin siinähän kävi sitten niin, että ostoskärryihinhän se päätyi, kun kerran muillakin tytöillä oli mökkipiirakkaa.
Lämmitimme vielä puusaunan, vaikka saunominen menikin kovin myöhäiseksi. Mökissä oli hieman koleaa ja ulkona satoi kunnolla vettä, joten saunaan oli aivan ihana mennä. En muista, koska viimeksi olisi ollut niin ihana käydä lämpimässä saunassa ja ulkona oli ihana vilvoitella pimeässä hiljaisuudessa ja kuunnella sateenropinaa. Kun vihdoin yöllä saunan jälkeen oli aika mennä nukkumaan, uni tuli saman tien ainakin itselläni.
Aamulla oli ihana herätä viileään aamuun. Ulkona tuuli, hieman satoikin ja nurmikko oli märkä sateen jäljiltä. Sää oli hieman syksyisen oloinen. Aamupala nautittiin sen verran myöhään, että sitä ei ehkä brunssiksikaan kutsuisi vaan pikemminkin lounaaksi. Eniten kaikki taisivat himoita edellisiltana savustettua lohta, joka on aina parhaimmillaan seuraavana päivänä leivän päällä nautittuna. Itse olin varautunut tätä varten, tuomalla kotoa leipää siltä varalta, että Porvoon kaupassa ei olisi mitään hyvää gluteenitonta leipää (kuten ei ollutkaan). Lautaselle tiensä löysivät myös edellisillasta jääneet salaatit ja takkaan teimme tulen, jossa teimme vielä takkamakkaroita Katan kanssa, samalla kun Lotta paistoi meille munia ja pekonia. Voi että, miten mökillä ruoka voikaan maistua hyvälle!!
Torstaina savustimme heti herättyämme lisää lohta, kotiinviemisiksi. Kotiin vietävät lohet olimme laittaneet suolautumaan keskiviikkoiltana mökille päästyämme ja ne kuljetettiin kotiin hyvin kylmlaukkuihin pakattuina. Kala on hyvin herkästi pilaantuva raaka-aine, joten se kannattaa aina säilyttää hyvin kylmässä. Itselläni kotiinviemisinä oli yhteensä reilu kilo lohta, joista osan nautin sellaisenaan, osan leivän päällä ja osan käytin suolaisten palojen täytteisiin, joita oli tarjolla lauantaina valmistujaisissani.
24. toukokuuta 2014
Chiliöljy
Chiliöljy on mainittu muutamissa ohjeissani, mutta se on korvattavissa yleensä tuoreella tai kuivatulla chilillä. Mitä kauemmin chilit öljyssä ovat, sitä voimakkaammaksi öljy tulee ja sen tarve vähenee. Eri chililaaduilla on myös tekemistä voimakkuuden kanssa.
Omalla isälläni oli ennen aina purkissa chiliöljyä, jota hän sitten lisäsi hieman ruokaansa, esim. pasta-annosten päälle. Välillä kaksi tippaa sai melkein kyyneleet silmiin, jos chilit olivat voimakkaita ja olleet öljyssä jo jonkin aikaa. Välillä taas öljyä sai laittaa aika reippaasti, jotta sai edes pientä poltetta aikaan suussa.
Itse chilillä maustettu öljy on kyllä erinomainen mauste ja aivan älyttömän helppo tehdä (tai onko tässä edes mitään tekemistä!?). Pari kysymystä on tullut siitä, mitä chiliöljy sisältää, joten tässä teille kaikille...
Omalla isälläni oli ennen aina purkissa chiliöljyä, jota hän sitten lisäsi hieman ruokaansa, esim. pasta-annosten päälle. Välillä kaksi tippaa sai melkein kyyneleet silmiin, jos chilit olivat voimakkaita ja olleet öljyssä jo jonkin aikaa. Välillä taas öljyä sai laittaa aika reippaasti, jotta sai edes pientä poltetta aikaan suussa.
Itse chilillä maustettu öljy on kyllä erinomainen mauste ja aivan älyttömän helppo tehdä (tai onko tässä edes mitään tekemistä!?). Pari kysymystä on tullut siitä, mitä chiliöljy sisältää, joten tässä teille kaikille...
![]() |
| Chiliöljy = chili + extra neitsytoliiviöljy |
Lasipullo tai -purkki öljylle.
(tähän käy esim. vanha öljypullo, hillopurkki tms.)
(tähän käy esim. vanha öljypullo, hillopurkki tms.)
Extra neitsytoliiviöljyä
Kuivattuja chilejä
Laita puhtaan purkin tai pullon pohjalle kuivattuja chilejä. Kannattaa murustella niitä käsissä hieman, jotta siemenet tulevat esille. Ne kun ovat niitä tulisimpia. Pese tämän jälkeen kädet hyvin huolella äläkä missään nimessä hiero silmiäsi ennen käsienpesua.
Kaada pullo täyteen hyvää oliiviöljyä ja sulje korkki. Heilauta muutaman kerran ylös alas ja jätä öljy maustumaan. Öljyn vahvuuteen vaikuttavat chililaatu sekä se, kuinka kauan chilit öljyssä vaikuttavat. Mitä enemmän öljyn määrä vähenee, sitä voimakkaammaksi öljy muuttuu.
Öljyä käytettäessä kannattaa varoa, ettei chiliä itseään tule ruokiin ellei halua oikein tulista ruokaa. Ja kun öljy alkaa olla vähissä, lisätään vain uutta öljyä pulloon (ja tarvittaessa chilejä).
11. toukokuuta 2014
Äiti, Mother, Mom, Äippä, Mummu, Grandmother, Mamma, Madre, Isoäiti, Nonna, Mummo
Ihanaa Äitienpäivää
kaikille Tupakeittiö -blogin lukijoille!
Meillä äitienpäivää vietettiin pakkaamalla kimpsut ja kampsut sekä koirat autoon lauantaina ja suuntaamalla äidin luokse yöksi. Pakko kertoa, että tuli nukuttua todella hyvin!
Kakun teimme yhdessä äidin kanssa sunnuntaiaamusta.
Kakkupohjana on kolmen kananmunan sokerikakkupohja, joka kostutettiin maidolla. Välistä löytyy vaahdotettua vaniljakastiketta sekä tuoreita mansikoita. Päällä kinuski ja reunoilta löytyy kermaa. Kakku on gluteeniton sekä laktoositon.
10. toukokuuta 2014
Lihamureke munilla ja pekonikääreellä
500 g naudan jauhelihaa
1/2 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 prk (200 g) kermaviiliä (käytin laktoositonta)
suolaa rouhittuna
mustapippuria rouhittuna
korppujauhoja (käytin gluteenittomia)
3 kananmunaa
170 g pekonisiivuja
Anna jauhelihan seistä huoneenlämmössä puolisen tuntia.
Keitä kananmunat kiehuvassa vedessä kypsiksi, n. 10 min. Laita varuiksi kattilaan hieman suolaa siltä varalta, että kananmunan kuori menee rikki. Suola estää kuoren alla olevan munan pursuamisen ulos kuoren sisästä. Jäähdytä munat kylmässä vedessä ja kuori jäähtyneet munat.
Kuori sipulit ja silppua ne pieneksi silpuksi. Laita kulhoon jauheliha, sipulit, kermaviili, rouhi reippaasti pippuria ja suolaa ja lisää korppujauhoja reippaasti. Sekoita tasaiseksi massaksi.
Asettele uunipellille leivinpaperin päälle 1/3 massasta ja taputtele sitä litteäksi. Asettele kananmunat peräkkäin massan päälle ja peitä ne lopulla massalla. Taputtele massa kunnolla yhtenäiseksi pötkelöksi ja lisää pekonit raa'an murekkeen päälle tiiviisti.
Paista mureke 200'C uunin keskitasolla n. 45 min. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.
Tarjoile esim. perunamuusin ja ruskean kastikkeen tms kanssa.
8. toukokuuta 2014
Vappubrunssi & Tippavohvelit
Todellisuus oli jotain muuta; räntää, rakeita ja vettä. Olimme sopineet ystäväni sekä veljeni kanssa, että he tulevat puolen päivän aikaan meille brunssille. Siirsimme kuitenkin tunnilla tapaamista, sillä väsytti aivan hirveästi ja vapputorit jäivät edellä mainitun sään ja väsymyksen vuoksi katsastamatta.
Vappubrunssila oli tarjolla tuorepuristettua appelsiinimehua, pekoniherneitä, anopin ohjeella tehtyä perunasalaattia, nakkeja, joista mainittakoot Tammisen chili-valkosipulituorenakit, joita ostin Mustapekasta, nauhdanlihasta tehtyjä ja uunissa paistettuja pieniä lihapullia, kylmäsavulohta, pekonia ja paistettuja munia, cantaloupe-melonia sekä tippavohveleita. Ai mitä? No tippavohveleita. Tippavohvelit ovat siis tippaleipiä, joista ei tullutkaan tippaleipiä vaan jotain tippaleivän ja vohvelin välimaastoa muistuttavaa herkkua; pehmoisia uppopaistettuja gluteenittomia herkkuja.
Tippavohvelit
Itse en välitä tippaleivistä, mutta puolisoni pitää niistä. Ajattelinkin sitten esinmmäistä kertaa kokeilla itse tehdä tippaleipiä. Tarkoitus oli tehdä tippaleivät vehnäjauhoihin, mutta epähuomiossa käytinkin gluteenittomia jauhoja, ajattelin sitten ettei sillä ehkä niin väliä. Tippaleivistä ei kyllä suoraan sanottuna ollut tietoakaan, kun herkut olivat valmiita. Ulkonäkö muistutti vain aavistuksen tippaleipää, mutta pienen googletuksen ja vapun jälkeisen kauppareissulla tehdyn tutkimuksen perusteella gluteenittomat tippaleivät eivät ole aivan saman näköisiä kuin vehnästä tehdyt. Minun tippaleivät olivat myös kovin pehmoisia, mutta ehkä pidempi paistoaika olisi muuttanut lopputulosta. Itselleni kyllä nämä tippavohveleiksi nimeämäni herkut maistuivat mainiosti ja pääsevät varmasti ensi vuonnakin osaksi vappuherkkuja.
2 kananmunaa
1 rkl sokeria
1/2 sitruunan kuoriraaste
1 dl maitoa
2,5 dl gluteenittomia jauhoja
1 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
Sekoita leivinjauhe ja jauhot keskenään. Vispaa kananmunia hetki ja lisää kaikki aineet munien joukkoon, vispaa aineet sekaisin. Laita massa pursotinpussiin.
Kuumenna öljy kattilassa. Muodon aikaansaamiseksi voi apuna käyttää esim. ananaspurkkia, josta on poistettu sekä pohja että kansi ja joka on pesty ja kuivattu huolellisesi. Kuuman öljyn sekaan ei saa joutua vettä, joten purkki on hyvä kuivata huolella tai vaikka pestä esim. edellispäivänä. Aseta ananaspurkki kattilaan ja pursota pienissä erissä renkaan sisään massaa. Ennen tippavohvelin kääntämistä, siirrä esim. haarukkaa apuna käyttäen tippavohveli ympäriltä ananaspurkki pois ja käännä sitten tippavohveli ympäri, kun se on saanut hieman väriä paistopuolelta. Kun tippavohveli on kypsä, ota se esim. reikäkauhalla talouspaperilla vuoratulle lautaselle jäähtymään. Talouspaperi auttaa imemään rasvaa, jotta lautanen ei lainehdi rasvassa.
Kun tippavohvelit ovat jäähtyneet, sihtaa päälle tomusokeria ja herkuttele.
Muistettavaa uppopaistettaessa
Älä koskaan kuumenna öljyä liian kuumaksi/ kiehuvaksi.
Varo veden joutumista öljyn sekaan.
Pidä aina lähellä kattilan kantta sekä sammutuspeitettä, siltä varalta että öljy syttyy palamaan.
Palava öljy tulee sammuttaa tukahduttamalla.
Palavaan öljyyn ei missään nimessä saa heittää vettä!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)














