2. joulukuuta 2014

It's a Boy - Baby Showerit


Baby Showerit ovat käsittääkseni alkujaan Amerikasta, jossa tulevan äidin äiti, ystävät tai anoppi on järjestänyt juhlat uuden tulokkaan juhlistamiseksi. Juhliin oli tapana kutsua vain naisia ja niissä oli tapana jakaa vinkkejä tulevalle äidille ja tuoda lahjoja. Alkujaan juhlat järjestettiin vain ensimmäistä lastaan odottavalle, mutta nykyään juhlia järjestetään myös seuraaville lapsille kuin myös adoptiovanhemmille.

Suomessa baby showerit ovat vielä kohtalaisen uusi ilmiö, joskin nuorten keskuudessa varmaan melkein kaikki tietävät mistä on kyse. Vanhemmalle ikäpolvelle käsitys baby shower tai vauvakutsut saattaa olla täysin vieras käsite eli täällä niitä harvemmin tulevan äidin vanhemmat tai anopit järjestelevät tällä hetkellä - ehkä sitten muutamien vuosien päästä, kun oma ikäpolveni alkaa olla niitä tulevia isovanhempia (hui, ei ajatella sitä vielä!). Yleensä Suomessa järjestäjänä on esim. lapsen tuleva kummi, muutama läheisin ystävä tai tuleva äiti itse. Mielestäni baby showerit ovat mahtava tekosyy kerätä ystävät yhteen, syödä hyvin ja nauttia yhdessäolosta.

Tupakeittiössä -blogin hiljaisuus onkin johtunut kasvavasta maha-asukista, jota kutsumme nimellä Salamatkustaja. Hän on vienyt kovasti energiaa ja väsyttänyt tätä tupakeittiössä normaalisti paljonkin aikaa viettävää tulevaa äitiä. Ruoanlaitto ja leivonta eivät ole raskausaikana maistuneet ihan yhtälailla kuin ennen ja välillä jopa minä (mitä yksi ystäväni ihmettelikin tuossa aiemmin) olen sortunut einesten tai puolivalmisteiden syömiseen, kun ei vain ole yksinkertaisesti jaksanut tehdä joka päivä jotain kunnon ruokaa ja mies on paahtanut pitkää päivää. Sinänsä täysin väärä ajankohta syödä eineksiä, kun pitäisi huolehtia terveellisestä ruokavaliosta kasvattaessa Salamatkustajaa vatsassa, mutta ei niitäkään onneksi ole ihan hirveitä määriä tullut syötyä. Yleensähän itseäni einekset kuvottavat enkä välttämättä meinaa saada niitä alas ollenkaan. Samoin nakit ovat olleet aiemmin aikamoinen ällötys, varsinkin kypsentämättöminä, ne kun sisältävät pitkän litanian kaiken maailman aineita. Mutta tässä raskausaikana olen joskus jopa himoinnut joitain einesruokia ja alkupuolella nakkeja piti saada ainakin kerran viikkoon ja saatoin jopa ruoanlaiton lomassa syödä niitä yhden tai kaksi kylmänä paketista. Aika hullunkurista. Toivottavasti raskauden jälkeen normaali einesällötys palaa takaisin ja ruoanlaitto ja keittiössä pyöriminen normalisoituvat.

Vaippakakku entisiltä työkavereilta sisälsi mm.
kolmea erilaista vaippamallia, vaatteita, harsoja, tutteja yms. tarpeellista

Lahjuksia. Myös koirat saivat Ikean rotta-pehmolelun.

Minä järjestin omat vauvakutsuni itse viikko sitten lauantaina, 22.11. Kutsuin paikalle Salamatkustajan tulevat tädit, vanhoja rakkaita työkavereita ja kasan muita ystäviä. Olin aivan haltioissani, kun melkein kaikki pääsivät paikan päälle! Pari tyttöä tuli vain pyörähtämään, kun olivat menossa vielä jatkamaan iltaa muualle, mutta se että he tulivat edes käymään (joskin molemmat taisivat kuitenkin olla lähemmäs pari tuntia) lämmitti mieltä todella paljon. Sen sijaan pari hyvin läheistä ystävääni eivät päässeet paikalle, sillä toinen heistä on vaihdossa Amerikassa ja toinen asuu Italiassa, mutta pidämme sitten yhdessä vaikka tammikuussa jotkut pikkuiset vauvakutsut keskenämme, kun molemmat ovat täällä Suomen maalla. Tai ei niiden välttämättä vauvakutsut tarvitse olla, mutta kunhan vietetään hieman aikaa yhdessä. Syy, miksi en pitänyt näitä alkuperäisiä vauvakutsuja vasta tammikuussa, on se, että ajattelin että se on turhan lähellä laskettua aikaa enkä jaksa sitten enää kestitä niin montaa ystävää ja jos vaikka jotain muita vaivoja tässä vielä tulee, niin jää vielä koko kutsut pitämättä ja ystävät näkemättä.

Vaippakakun mukana tuli ihana vaippakortti




Vauvakutsujen tarjoilu oli pääasiassa gluteeniton ja laktoositon ja hyvin näytti piiraat ja muut gluteenittomat herkut uppoavan vieraisiin. Vieraat olivat myös niin ihania, että ottivat yli jääneitä ruokia mukaansa. Hyvin huomasi, että ei todellakaan jaksa enää häärätä keittiössä samaan malliin kuin ennen ja tämä jokin ihmeen raskaudementia (lieneekö väsymyksestä vai mistä?) verotti vielä oman osuutensa. Perjantain leivontarysän jälkeen jalat huusi hoosiannaa, vaikka olin levännyt aina välillä, himoitsemani gluteenittomien torttujen taikina unohtui tyystin tehdä (olin siis odottanut jo ikuisuuden tätä lauantaita ja tarjoilussa nimenomaa itse tehtyjä joulutorttuja), aiemmin viikolla tekemäni piparkakut unohtui laittaa tarjolle ja kun vieraat olivat hakeneet suolaisia tarjottavia lautasilleen, ihmettelin miksi kaikilla oli vettä mukeissaan... No tietenkin siksi että tämä raskaudementikko ei ollut muistanut laittaa juomia pöytään tarjolle. Kiltisti kaikki vain lipittivät vettä eikä kukaan sanonut mitään. Vähän nauratti.

Ohjelmana piti olla tietovisa, johon olin laatinut erilaisia kysymyksiä koskien mm. yleisesti raskausaikaa, Salamatkustajaa sekä itseäni ja puolisoani, mutta aika meni niin hirveää vauhtia eteenpäin että en todellakaan kerennyt edes ajattelemaan asiaa. Lisäksi minulla oli "vieraskirja", johon olin laatinut kysymyksiä joihin pyysin vieraita vastaamaan. Kysymyksinä oli mm. arvailua Salamatkustajan syntymäpäivästä, syntymäpainosta, -pituudesta ja -päänympäryksestä jne. Lisäksi kyselin nimiehdotuksia ja viimeisenä oli mahdollisuus kirjoitella terveisä Salamatkustajalle ja neuvoja tuleville vanhemmille. Tähän kirjaseen lisäilen vielä valokuvia raskausajalta, vauvakutsuista, kirjoittelen omia terveisiä tulevalle pikkuiselle ja pyydän tulevia isovanhempia sekä isoisovanhempia vielä vastailemaan kysymyksiin. Hauska sitten katsoa muutaman vuodenkin kuluttua tätä kirjaa ja katsella, kenen arvaukset osuivat nappiin vai osuiko kenenkään.

Tarjolla oli suolaisessa pöydässä...

* pinaatti-fetapiirakkaa (G,L)
* parika-sipulipiirakkaa (G,L)
* pekoni-herkkusienipiirakkaa (G,L)
* salaattia (G,L) - ja kasitteet unohtui laittaa tarjolle. Onneksi olin kuitenkin laittanut salaattiin jo oliiviöljyä ja ripauksen suolaa.
* itse tehtyä perunasalaattia (G,L)
* itse tehtyä sienisalaattia (G,L)
* coktailpiirakoita (nämä olivat gluteenipitoisia, mutta olin varannut pari Porokylän gluteenitonta ja laktoositonta riisipiirakkaa itseäni varten. Normaalisiti olisin halunnut kokeilla tehdä nämä itse, mutta tiedostin jo alun alkaen että en tule jaksamaan)
* munavoita (G,L)
* patonkia
* tuorejuustolevitteitä
* sipsiä + dippejä (G,L)

...ja jälkiruokapöydässä

* masukakku mustikka-vadelmatäytteellä (G,L)
* taatelikakku (G,L)
* joulutorttuja
* kardemumma-banaanimuffinsseja kermavaahdolla (G,L) - nämä otin vähän turhan myöhään pöytään jääkaapsta. Olin ajatuksissani pursottanut kermat valmiiksi päälle, joten säilytin nämä jääkaapissa. Maku on ja koostumus ovat miljoonasti paremmat huoneenlämpöisissä muffinsseissa.

Juomana oli...

* kivennäisvettä
* limpparia
* glögiä
* teetä


Lämmin kiitos vielä vieraille siitä, että tulitte paikan päälle. Kiitos lahjoista ja kiitos myös heille lahjoista, jotka eivät päässeet paikan päälle, mutta olivat niihin silti osallistuneet! Teitte tämän mamman todella iloiseksi!