2. kesäkuuta 2015

Porkkanapiirakka


Aina tässä käy näin... Ensin tekee mieli jotain (tässä tapauksessa persikka-rahkapiirakkaa), sitten jotenkin alan miettiä myös muita vaihtoehtoja (kuten mustikkapiirakkaa) ja lopulta kymmenen mutkan kautta päädyn tekemään jotain aivan muuta (porkkanapiirakkaa). Kaiken kukkuraksi totesin, että en enää välitä niiiiiiin hirveästi näin makeista herkuista ja että tätä tuli tehtyä ihan liikaa omiin tarpeisiin.

Tämä porkkanapiirakkaresepti on Annelin Kermaruusu -blogista. Vehnäjauhot vaihdoin gluteenittomiin ja kuorrutus on aavistuksen erilainen.

Pohja:
5 kananmunaa
5 dl sokeria
2 tl soodaa
3 tl leivinjauhetta
5 tl kanelia
3 tl vanilliinisokeria (käytin vaniljasokeria!)
7,5 dl vehnäjauhoja (käytin Semperin Fin Mix-jauhoseosta)
2,5 dl voisulaa tai öljyä (käytin voita)
7 dl porkkanaraastetta

Kuorrutus:
100 g voita (käytin n. 110g)
200 g sulatejuustoa
400 g tomusokeria (käytin 500 g)
5 tl vanilliinisokeria (käytin vaniljasokeria!)
(lisäsin 1 appelsiinin mehun)
pähkinä-/ mantelirouhetta

Kuori ja raasta porkkanat hienolla terällä. Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuvat aineet keskenään ja lisää vaahtoon. Lisää lopuksi rasva ja porkkanaraaste. Kaada leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 asteessa n. 20 min. (paistoin lähemmäs 30 min.)

Sekoita täytteen aineet keskenään sähkövatkaimella ja levitä jäähtyneen pohjan päälle. Ripottele pinnalle pähkinä-/ mantelirouhe.




18. toukokuuta 2015

Maukas Perunasalaatti


Törmäsin Lauran BakeVille -blogissa Maukas perunasalaatti -ohjeeseen. Tämän ohjeen innoittamana tuli lauantai-iltana nautittujen pihvien kyytipojaksi tehtyä oma versio kyseisestä salaatista. Aika hyvää oli.

n. 500 g uusia perunoita
merisuolaa
1 pkt (170g) pekonia
1/2 nippua kevätsipulia
3 viipaletta aurinkokuivattua tomaattia
2 rkl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
1 prk (200g) Créme Fraîchea eli ranskankermaa
(suolaa)
valkopippuria

Keitä harjatut perunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Käyttämäni perunat olivat niin pieniä, että käytin ihan muutamaa lukuun ottamatta ne sellaisenaan. Pari perunaa puolitin.
Valuta vesi pois ja käytä kylmän veden alla, jotta perunat jäähtyvät.

Kuutioi ja paista pekoni pannulla. Silppua kevätsipulit sekä aurinkokuivatut tomaatit. Heitä kaikki raaka-aineet kulhoon ja pyöräytä sekaisin. Maista, ja mausta tarvittaessa vielä suolalla.

Maistuu hieman haaleana sekä ihan jääkaappikylmänä.


2. joulukuuta 2014

It's a Boy - Baby Showerit


Baby Showerit ovat käsittääkseni alkujaan Amerikasta, jossa tulevan äidin äiti, ystävät tai anoppi on järjestänyt juhlat uuden tulokkaan juhlistamiseksi. Juhliin oli tapana kutsua vain naisia ja niissä oli tapana jakaa vinkkejä tulevalle äidille ja tuoda lahjoja. Alkujaan juhlat järjestettiin vain ensimmäistä lastaan odottavalle, mutta nykyään juhlia järjestetään myös seuraaville lapsille kuin myös adoptiovanhemmille.

Suomessa baby showerit ovat vielä kohtalaisen uusi ilmiö, joskin nuorten keskuudessa varmaan melkein kaikki tietävät mistä on kyse. Vanhemmalle ikäpolvelle käsitys baby shower tai vauvakutsut saattaa olla täysin vieras käsite eli täällä niitä harvemmin tulevan äidin vanhemmat tai anopit järjestelevät tällä hetkellä - ehkä sitten muutamien vuosien päästä, kun oma ikäpolveni alkaa olla niitä tulevia isovanhempia (hui, ei ajatella sitä vielä!). Yleensä Suomessa järjestäjänä on esim. lapsen tuleva kummi, muutama läheisin ystävä tai tuleva äiti itse. Mielestäni baby showerit ovat mahtava tekosyy kerätä ystävät yhteen, syödä hyvin ja nauttia yhdessäolosta.

Tupakeittiössä -blogin hiljaisuus onkin johtunut kasvavasta maha-asukista, jota kutsumme nimellä Salamatkustaja. Hän on vienyt kovasti energiaa ja väsyttänyt tätä tupakeittiössä normaalisti paljonkin aikaa viettävää tulevaa äitiä. Ruoanlaitto ja leivonta eivät ole raskausaikana maistuneet ihan yhtälailla kuin ennen ja välillä jopa minä (mitä yksi ystäväni ihmettelikin tuossa aiemmin) olen sortunut einesten tai puolivalmisteiden syömiseen, kun ei vain ole yksinkertaisesti jaksanut tehdä joka päivä jotain kunnon ruokaa ja mies on paahtanut pitkää päivää. Sinänsä täysin väärä ajankohta syödä eineksiä, kun pitäisi huolehtia terveellisestä ruokavaliosta kasvattaessa Salamatkustajaa vatsassa, mutta ei niitäkään onneksi ole ihan hirveitä määriä tullut syötyä. Yleensähän itseäni einekset kuvottavat enkä välttämättä meinaa saada niitä alas ollenkaan. Samoin nakit ovat olleet aiemmin aikamoinen ällötys, varsinkin kypsentämättöminä, ne kun sisältävät pitkän litanian kaiken maailman aineita. Mutta tässä raskausaikana olen joskus jopa himoinnut joitain einesruokia ja alkupuolella nakkeja piti saada ainakin kerran viikkoon ja saatoin jopa ruoanlaiton lomassa syödä niitä yhden tai kaksi kylmänä paketista. Aika hullunkurista. Toivottavasti raskauden jälkeen normaali einesällötys palaa takaisin ja ruoanlaitto ja keittiössä pyöriminen normalisoituvat.

Vaippakakku entisiltä työkavereilta sisälsi mm.
kolmea erilaista vaippamallia, vaatteita, harsoja, tutteja yms. tarpeellista

Lahjuksia. Myös koirat saivat Ikean rotta-pehmolelun.

Minä järjestin omat vauvakutsuni itse viikko sitten lauantaina, 22.11. Kutsuin paikalle Salamatkustajan tulevat tädit, vanhoja rakkaita työkavereita ja kasan muita ystäviä. Olin aivan haltioissani, kun melkein kaikki pääsivät paikan päälle! Pari tyttöä tuli vain pyörähtämään, kun olivat menossa vielä jatkamaan iltaa muualle, mutta se että he tulivat edes käymään (joskin molemmat taisivat kuitenkin olla lähemmäs pari tuntia) lämmitti mieltä todella paljon. Sen sijaan pari hyvin läheistä ystävääni eivät päässeet paikalle, sillä toinen heistä on vaihdossa Amerikassa ja toinen asuu Italiassa, mutta pidämme sitten yhdessä vaikka tammikuussa jotkut pikkuiset vauvakutsut keskenämme, kun molemmat ovat täällä Suomen maalla. Tai ei niiden välttämättä vauvakutsut tarvitse olla, mutta kunhan vietetään hieman aikaa yhdessä. Syy, miksi en pitänyt näitä alkuperäisiä vauvakutsuja vasta tammikuussa, on se, että ajattelin että se on turhan lähellä laskettua aikaa enkä jaksa sitten enää kestitä niin montaa ystävää ja jos vaikka jotain muita vaivoja tässä vielä tulee, niin jää vielä koko kutsut pitämättä ja ystävät näkemättä.

Vaippakakun mukana tuli ihana vaippakortti




Vauvakutsujen tarjoilu oli pääasiassa gluteeniton ja laktoositon ja hyvin näytti piiraat ja muut gluteenittomat herkut uppoavan vieraisiin. Vieraat olivat myös niin ihania, että ottivat yli jääneitä ruokia mukaansa. Hyvin huomasi, että ei todellakaan jaksa enää häärätä keittiössä samaan malliin kuin ennen ja tämä jokin ihmeen raskaudementia (lieneekö väsymyksestä vai mistä?) verotti vielä oman osuutensa. Perjantain leivontarysän jälkeen jalat huusi hoosiannaa, vaikka olin levännyt aina välillä, himoitsemani gluteenittomien torttujen taikina unohtui tyystin tehdä (olin siis odottanut jo ikuisuuden tätä lauantaita ja tarjoilussa nimenomaa itse tehtyjä joulutorttuja), aiemmin viikolla tekemäni piparkakut unohtui laittaa tarjolle ja kun vieraat olivat hakeneet suolaisia tarjottavia lautasilleen, ihmettelin miksi kaikilla oli vettä mukeissaan... No tietenkin siksi että tämä raskaudementikko ei ollut muistanut laittaa juomia pöytään tarjolle. Kiltisti kaikki vain lipittivät vettä eikä kukaan sanonut mitään. Vähän nauratti.

Ohjelmana piti olla tietovisa, johon olin laatinut erilaisia kysymyksiä koskien mm. yleisesti raskausaikaa, Salamatkustajaa sekä itseäni ja puolisoani, mutta aika meni niin hirveää vauhtia eteenpäin että en todellakaan kerennyt edes ajattelemaan asiaa. Lisäksi minulla oli "vieraskirja", johon olin laatinut kysymyksiä joihin pyysin vieraita vastaamaan. Kysymyksinä oli mm. arvailua Salamatkustajan syntymäpäivästä, syntymäpainosta, -pituudesta ja -päänympäryksestä jne. Lisäksi kyselin nimiehdotuksia ja viimeisenä oli mahdollisuus kirjoitella terveisä Salamatkustajalle ja neuvoja tuleville vanhemmille. Tähän kirjaseen lisäilen vielä valokuvia raskausajalta, vauvakutsuista, kirjoittelen omia terveisiä tulevalle pikkuiselle ja pyydän tulevia isovanhempia sekä isoisovanhempia vielä vastailemaan kysymyksiin. Hauska sitten katsoa muutaman vuodenkin kuluttua tätä kirjaa ja katsella, kenen arvaukset osuivat nappiin vai osuiko kenenkään.

Tarjolla oli suolaisessa pöydässä...

* pinaatti-fetapiirakkaa (G,L)
* parika-sipulipiirakkaa (G,L)
* pekoni-herkkusienipiirakkaa (G,L)
* salaattia (G,L) - ja kasitteet unohtui laittaa tarjolle. Onneksi olin kuitenkin laittanut salaattiin jo oliiviöljyä ja ripauksen suolaa.
* itse tehtyä perunasalaattia (G,L)
* itse tehtyä sienisalaattia (G,L)
* coktailpiirakoita (nämä olivat gluteenipitoisia, mutta olin varannut pari Porokylän gluteenitonta ja laktoositonta riisipiirakkaa itseäni varten. Normaalisiti olisin halunnut kokeilla tehdä nämä itse, mutta tiedostin jo alun alkaen että en tule jaksamaan)
* munavoita (G,L)
* patonkia
* tuorejuustolevitteitä
* sipsiä + dippejä (G,L)

...ja jälkiruokapöydässä

* masukakku mustikka-vadelmatäytteellä (G,L)
* taatelikakku (G,L)
* joulutorttuja
* kardemumma-banaanimuffinsseja kermavaahdolla (G,L) - nämä otin vähän turhan myöhään pöytään jääkaapsta. Olin ajatuksissani pursottanut kermat valmiiksi päälle, joten säilytin nämä jääkaapissa. Maku on ja koostumus ovat miljoonasti paremmat huoneenlämpöisissä muffinsseissa.

Juomana oli...

* kivennäisvettä
* limpparia
* glögiä
* teetä


Lämmin kiitos vielä vieraille siitä, että tulitte paikan päälle. Kiitos lahjoista ja kiitos myös heille lahjoista, jotka eivät päässeet paikan päälle, mutta olivat niihin silti osallistuneet! Teitte tämän mamman todella iloiseksi!


7. marraskuuta 2014

Rahkainen omenapiirakka

Tämä ihana rahkainen omenapiirakka sai alkunsa alkusyksystä, kun kävelin kaupan heviosaston läpi ja aivan kertakaikkisen ihana suomalaisten omenien tuoksu kantautui nenääni... Eihän niitä voinut kaikkia sinne kauppaan jättää, joten ostin kotiin aika säkillisen kotimaisia ihanan tuoksuisia omenoita ja käytin osan tähän piirakkaan. Piirakka on siis tehty jo parisen kuukautta sitten, mutta nämä päivitykset ovat hieman jääneet taas. Koitan nyt parhaani mukaan ryhdistäytyä ja ehtiä päivittämään blogiakin!


 Pohja:
2 kananmunaa
1 dl sokeria
100 g voita
3 dl jauhoja (käytin glut. Fin Mix -jauhoseosta)
1 tl leivinjauhetta
loraus maitoa (laktoositonta)

Sulata ja jäähdytä voi. Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat sekä sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuiva-aineet keskenään ja lisää ne sekä jäähtynyt rasva munavaahtoon, sekoita. Lisää loraus maitoa ja sekoita. 
Paista uunin keskitasolla 200-asteessa n. 5 min.

Rahkatäyte:
1 prk rahkaa (laktoositonta)
3/4 sitruunan mehu
1 kananmuna
4 rkl sokeria

Omenatäyte:
omenoita kuorittuna ja lohkottuna
1/4 sitruunan mehu
1 rkl sokeria
kanelia

Sekoita kaikki rahkatäytteen aineet keskenään ja lisää uunista otetun pohjan päälle.
Sekoita kuoritut ja lohkotut omenat, sitruunamehu, sokeri ja kaneli keskenään ja lisää rahkatäytteen päälle.
Laita takaisin uunin keskitasolle 200-asteeseen ja anna paistua n. 30 min. Nauti jäähtyneenä.




9. elokuuta 2014

"Maailman paras rahkapiirakka"

Tässä kesän aikana on tehnyt useaan otteeseen mieli rahkapiirakkaa - sellaista missä on paljon rahkaa ja hieman marjoja, pohjana esim. muruseos, mutta päällä ei sitten enää ole muruseosta. Rahka maistuu selkeästi ja on ihanan pehmeää ja sulaa suuhun. Olen kahdesti nyt kesällä tehnyt piirakkaa, mutta jostain syystä se alkuperäinen mielikuva on sitten lopulta muuttunutkin erilaiseksi versioksi, kun olen eksynyt googlen uumeniin, mutta hyviä nekin ovat olleet.

Eliminaatiodieetin jälkeen olen huomannut, että sokeri ei oikein sovi itselle - ainakaan suurissa määrin. Pala piirakkaakin tuntuu välillä turhan paljolle, joten olen sitten loput piirakkapalat suosiolla antanut pikkuveljelleni, puolisokaan kun ei juuri rahkan ystävä ole.

Tämän ohjeen löysin Sugar Mama -blogista, jossa se on nimellä Maailman paras rahkapiirakka. Pohja on ihanan pehmeä ja pinta rapea. Älyttömän hyväähän tämä on, mutta ei se ehkä aivan maailman parasta omasta mielestäni ole. Sitä vielä etsiessä...


Alkuperäisen ohjeen löytää Sugar Mama -blogista, jonne linkki ylempänä. Ei tässä montaa muutosta ole, mutta olen itse merkinnyt dl-mitoilla määrät, alkuperäisessä ohjeessa kun on käytetty mittana lasia. Oma versioni oli (yllätys yllätys) laktoositon ja gluteeniton, mutta alkuperäinen varmasti ihan tavallinen vehnäversio, joten onnistunee vehnäjauhoistakin! Suosittelen kokeilemaan.

Piiras suositellaan nautittavaksi jääkaappikylmänä!

Ohjeesta tulee n. 16 palaa

8 dl jauhoja (Fin Mix)
4 dl fariinisokeria
2 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
250 g sulaa margariinia tai voita (käytin laktoositonta voita)

Sekoita kaikki aineet keskenään murumaiseksi seokseksi. Alkuperäisen ohjeen mukaan taikina jaetaan kahteen osaan, mutta oma jakoni oli lähempänä 2/3 (pohjaan) ja 1/3 (muruksi päälle).

Lisää pohjaan:

2 dl piimää (käytin laktoositonta)
1 kananmuna

Lisää pohjaseos pellille (käytin n. 30x 27 cm vuokaa, jolloin piiraasta tulee paksumpi). 

Valmista rahkatäyte:

2 prk (á 250 g) rahkaa (käytin laktoositonta)
2 dl tomusokeria
2 kananmunaa
1 rkl vaniljasokeria
kunnon loraus sitruunan mehua.

Kaada rahkaseos pohjan päälle ja murenna loput taikinasta pinnalle.
Paista 200 asteessa n. 30-40 minuuttia.



Sugar Mamalta suora lainaus:

"Soodan puuttuessa olen yksinkertaisesti jättänyt sen pois, ja hyvin on kohonnut. Piimän olen joskus korvannut kermalla ja sitruunan mehun ananasmurskapurkilla. Olen joskus lisännyt täytteeseen myös säilykepersikkaa. Kokeilemisen arvoinen piirakka!"





3. elokuuta 2014

Gluteeniton Tallinna

Matkasimme puolisoni kanssa heinäkuun lopulla Tallinnaan pariksi yöksi ja yövyimme Meriton Grand Conference & Spa Hotellissa. Olemme aiemminkin yöpyneet samaisessa hotellissa, mutta siitä on useampi vuosi aikaa. Ellen aivan väärin muista, hotelli oli tuolloin vastikään avattu ja tein saman vuoden aikana peräti kaksi reissua samaan hotelliin.

Meriton Grand Conference & Spa Hotel

Aiemmat kokemukseni Meriton Grand Conference & Spa Hotellista ovat olleet aavistuksen paremmat kuin mitä tällä kertaa. Olemme aiemmin saaneet hotellihuoneen avaimet jo heti hotellille saavuttuamme, mutta tällä kertaa saimme odottaa avaimia useamman tunnin eikä kukaan tiennyt vielä klo 16 että koska hotellihuoneemme saadaan siivottua. Aluksi sanoivat, että siinä menee tunti, mutta ei tunti riittänyt mihinkään.. Päivä oli todella kuuma ja itselläni oli tietenkin pää todella kipeä. Hotellin sisätiloissa ei ollut vapaita paikkoja, missä odottaa huoneen vapautumista, joten saimme odotella ulkona. Lopulta klo 16 pintaan hotellivirkailija suostui vaihtamaan hotellihuoneemme toiseen ja pääsimme vihdoin lepäämään hetkeksi ennen kuin lähdimme kiertelemään kauppoja ja syömään. Hotellihuone oli ylimmässä kerroksessa ja hotellihuoneen ilmastointi siinä säässä sopi itselleni mainiosti. Emme kumpikaan jaksaneet valittaa tyjentämättömistä roskiksista, mutta totesin että ensi kerralla taitaa olla paikallaan kokeilla toista hotellia.

Näkymä hotellihuoneen ikkunasta

Tämä oli ensimmäinen matkani Tallinnaan täysin gluteenittomana. Ennen matkaa olin kysellyt erilaisia suosituksia Tallinnan gluteenitonta ruokatarjontaa koskien muilta gluteenitonta ruokavaliota noudattavilta. Olin myös lähettänyt sähköpostia muutamaan jo itselleni aiemmin tuttuun ravintolaan, kysellen heidän gluteenittomia sekä laktoosittomia ruokavaihtoehtojaan.

Meriton Grand Conference & Spa Hotelli oli yksi näistä paikoista, joihin olin sähköpostia laittanut. Kyselin sekä suomeksi että englanniksi hotellin aamiaistarjoiluista ja niiden gluteenittomuudesta ja ilmaisin haluni varata mahdollisesti hotellihuoneen heiltä. Kukaan ei vastannut sähköpostiini. Lopulta kuitenkin varasimme huoneen kyseisestä hotellista ja laitoin varauksen jälkeen toistamiseen viestiä hotellille. Totesin, etten ollut saanut vastausta aiempaan viestiini ja että varasimme kuitenkin huoneen heiltä. Ilmoitin tulo- ja lähtöpäivämme ja toivoin heillä olevan itselleni jotain gluteenitonta aamiaista. Ei vastausta.

Hotellin aamiainen oli omasta näkökulmastani katsottuna aika surkea, mutta riippuu toki mistä pitää. Gluteenitonta leipää sai pyytämällä, mutta se kaipasi mielestäni paahtamista, joten tein niin että paahdoin sen samassa paahtimessa missä gluteenipitoisetkin leivät paahdetaan. Tätähän eivät yleisesti ottaen esim. keliaakikot voi edes ajatella tekevänsä ja todellisuudessa voisi omallakin kohdalla olla hyvä, jos olisin vielä tarkempi tällaisissa asioissa. Kyselin myös aamiaistarjoilujen muutamista ruoista niiden gluteenittomuudesta ja laktoosittomuudesta, mutta kukaa ei oikein osannut vastata. Söin itse sitten paahdetun leivän päällä kananmunaa, kurkkua ja tomaattia sekä makeana versiona erilaisia mermeladeja. Juomisiksi join teetä.

Elevant


















Ensimmäisenä iltana kävimme syömässä itselleni jo ennestään tutussa Vanhassa kaupungissa sijaitsevassa intialaisessa Elevant -ravintolassa. Elevantiin olin aiemmin laittanut sähköpostia koskien gluteenittomia ja laktoosittomia ruokavaihtoehtoja, sillä aiemmin minun ei ole tarvinnut miettiä moisia, ja sain todella ripeästi vastauksen. He vastasivat, että käytännössä kaikki annokset ovat gluteenittomia - ainoastaan leipä olisi eri. Laktoosittomanakin oli mahdollista saada annoksia, mutta ei kaikkia. Suosittelivat keskustelemaan asiasta tarjoilijan kanssa.

Kun saavuimme Elevantiin, varmistin vielä gluteenittomuuden ja tilasin currykanaa. Voi luoja, en millään muistanut että se oli niin tulista vaikka olen sitä aiemminkin syönyt. Puoliso tilasi butter chicken -annoksen, joka taas ei ollut läheskään yhtä tulista. Leipänä puoliso sai ihanaa naanleipää, jota en tietenkään voinut enää itse syödä, ja minulle tuotiin gluteeniton ja maidoton "leipä", joskaan ei sitä leiväksi mielestäni voinut kutsua. Ohut ja rapea se oli, tasapainotti tulisuutta ja maistui hyvälle. Suosittelen lämpimästi Elevantia! Voisin nimetä sen suosikkiravintolakseni Tallinnassa.

Chicken Curry
Gluteeniton ja maidoton leivän korvike

Butter Chicken
Naanleipä

St. Patrick's

Seuraavana päivänä kierreltiin kaupoissa, kunnes yhtäkkiä iski hirveä nälkä. Ystäväpariskuntamme pitää St. Patrick's nimisestä ravintolasta kovasti ja käy kyseisessä paikassa käsittääkseni aina syömässä, jos Tallinnaan ovat matkalla. Niinpä mekin suuntasimme sinne. Saimme ruokalistat ja kysyin tarjoilijalta annosten gluteenittomuudesta, johon sain vastaukseksi, että ei tiedä ovatko uuniperunat gluteenittomia. No mites kastike? Eipä tiennyt siitäkään. Puolisoni ehti jo tilata annoksen ja pyysin sitten ystävällisesti tarjoilijalta, josko joku muu osaisi vastata annosten gluteenittomuudesta, hän kun ei asian selvittämiseksi mitään tehnyt. Pian hän palasi ilmoittaen uuniperunoiden olevan gluteenittomia, kastikkeista ei ollut tietoa ja ehdotti josko ottaisin liha-annoksen pelkällä lihalla ja uuniperunalla. Ööh... Juu, ei kiitos! Sanoin selaavani vielä hetken ruokalistaa. Kun tarjoilija tuli hetken päästä takaisin, kiitin ja totesin että emme jää syömään jos itselleni ei ole muita vaihtoehtoja kuin uuniperuna ja pala lihaa. Annoksen mukana tulee ilmeisesti myös salaattia ja ehkä jossain toisessa tilanteessa tämäkin vaihtoehto olisi itselleni kelvannut, mutta jos he ravintolassa ovat noin tietämättömiä siitä, mitä annos oikeasti pitää sisällään eivätkä saa edes aikaiseksi tarkastettua asiaa ilman että sitä erikseen pyytää, hankin ruokani muualta. Enpä ole aiemmin tainnut jo pöytään istuttuani kävellä ravintolasta ulos, mutta ei kyllä suoraan sanottuna hävettänyt pätkän vertaa.

Amarillo

St. Patrick's ravintolasta lähdön jälkeen oli aivan huutava nälkä. RUOKAA ÄKKIÄ !! Ihmettelemme aina sitä, miksi suomalaisten matkatessa Tallinnaan he menevät Amarilloon syömään. Amarilloja on Suomessakin ja Tallinnassa saa todella paljon parempaa ruokaa halvempaankin hintaan jostain sellaisesta ravintolasta mitä Suomessa ei ole. Ja arvatkaa mitä!? Päätimme mennä suoraa päätä Amarilloon, kun kuljimme sen ohi. Tiesimme sieltä saavamme gluteenitonta ruokaa ja nälkä oli niin kova, että en jaksanut miettiä enempää.


Istuimme pöytään ja saimme ruokalistat. Samalla tarjoilija ilmoitti ruoissa meneävn tunnin verran. Sanoimme jäävämme odottamaan - eikä siinä lopulta aivan niin kauaa mennyt. Olisin tilannut hampurilaisen gluteenittomana, mutta vaikka ruokalistassa kerrottiin että hampurilaiset saa gluteenittomana, ei niitä kuulemma heidän ravintolassaan saa. Tarjoilijakin ihmetteli miksi se siellä listassa vieläkin lukee. Lopulta tilasin Hill Billy's Country Chickenin vaihtaen uuniperunan ranskalaisiin ja pyytäen annoksen ilman ananasta. Annos oli hintavampi, kuin edellispäivän Elevantin annos, eikä mielestäni mitenkään verrattavissa siihen. Elevantin ruoat ovat vaan niiiin hyviä!

Hill Billy's Country Chicken ilman ananasta ja uuniperunan tilalla ranskalaiset.


Daube

Alkujaan meidän piti mennä illalliselle ravintola Daubeen, joka sijaitsee Vanhassakaupungissa. Olemme olleet siellä aiemminkin - ehkä vuosi takaperin  - puolisoni sekä hänen muutaman ystävänsä kanssa ja muistelisin kaikkien olleen tyytyväisiä ruokiinsa. Ainakin itse olin. Vinkin ruokapaikkaan sain sattumalta Kakkuhelmen Pialta, joka oli itsekin käynyt siellä syömässä Tallinnanreissullaan.

Ennen tämänvuotista heinäkuista matkaamme olin laittanut Daubeen sähköpostia gluteenittomista ja laktoosittomista ruokavaihtoehdoista, johon he vastasivat että onnistuu ja pyysivät ilmoittamaan ruokarajoitteista tarjoilijalle. Meillä kuitenkin kävi niin, että ei sitten mentykään syystä eikä toisesta syömään toisena iltana, joten Daubee ja sen gluteenittomat annokset jäivät seuraavaan reissuun odottelemaan.

Muita vinkkejä

Viru-keskuksessa sijaitsevassa Rimissä oli konditoriatuotteita myyvällä tiskillä myynnissä gluteenittomia suklaakakkupaloja.

Parissakin Wayne's Coffeessa oli jotain mantelikakku- sekä Daim-kakkupaloja gluteenittomana myynnissä.

Viking Linella olisi ollut buffetissa melkein kaikki ruoat sekä gluteenittomia että laktoosittomia. Lisäksi ainakin yhdessä kahviossa oli myynnissä gluteenittomia yksittäin pakattuja muffinsseja, keksejä ja leipiä.

Tallinnassa reissatessaan kannattaa huomioida, että G / L ym. ruokarajoitteita koskevat merkinnät voivat olla ravintolasta riippuen ruokalistaan merkattu joko tarkoittamaan sitä, että ruoka on gluteeniton tai että annos sisältää gluteenia. Kannattaa siis olla tarkkana!

Vinkkejä koskien Tallinnan gluteenitonta tarjontaa sain muutamasta Facebookin ysteisöstä, mutta nämä jäi tällä kertaa testaamatta:

Restoran Talukôrts
"Hyvää gluteenitonta ja henkilökunta mukavaa."


Von Krahli Aed sekä Vegan Restoran V
"Tallinnassa Vanhassa Kaupungissa Rataskaevu kadulla on kaksi hyvää ravintolaa ihan virekkäin, joissa saa gluteenitonta (ja laktoositonta) ja selkeästi merkitty listaan. Ja ruoka molemmissa tosi hyvää."

Oliver
"Ihan hyvää perusruokaa. Ei mitään kauhean eksoottista, mutta palvelu oli hyvä. Lapsiperheelle hyvä valinta."



Lisää gluteenittomia ravintola- ja hotellivinkkejä otetaan vastaan seuraavia kertoja varten!



24. heinäkuuta 2014

Maidoton banaani-mansikkasmoothie

 
Huh hellettä! Tällaisilla ilmoilla, kun mittari kipuaa 30 asteeseen on ihanaa nauttia raikkaista smootheista. Ne raikastavat, vievät janon ja pitävät hieman nälkää. Teen aivan liian usein smoothieista maitopohjaisia, joten nyt päätin jättää maitotuotteet kokonaan pois. Näin smoothie sopii myös maidottomaan ruokavalioon ja on aavistuksen kevyempi ja raikkaampi.


2 hengelle:

2 banaania
4-5 dl pakastemansikoita (näin saat kylmyyttä juomaan)
steviaa
n. 1,5 dl kylmää vettä

Paloittele banaanit muutamaan osaan, heitä blenderiin. Lisää mansikat, stevia ja vesi. Surauta kunnolla, niin että massasta tulee tasaista. Nauti.